06/27/2010: "SPARKLE MOORE - ROCK A BOP"
Juhannuskatsaus!
Perjantaina painelin Muuramen kautta Oittilaan mökille. Liikenne sujui kohtalaisen jouhevasti. Paitsi Alajärvellä. Jossa jouduin tuijottamaan saman matkailuauton perää mennessä ja tullessa. Ohi olin kovasti menossa, mutta tämä sankari oli onnistunut löytämään molempina päivinä itsensä henkisiä letkailijoita. Kyllä pitää olla rautaiset refleksit, kun ajellaan kahden metrin turvavälillä neljän, viiden auton letkoissa. Tai sitten siirrettävässä kesämökissä saa mamman porsliinit kunnolla kyytiä. Joka tapauksessa, toivottavasti oli IHAN VITUN IHANA juhannus Viitasaarella.
No, minun juhannukseni ainakin oli ihana. Mökille päästyäni löysin juhannuksen ensimmäisen vaan ei viimeisen uhrin. Kuva! Toinen kuva! Joten aloitimme mökkeilyn hautajaisilla. Kuva! Kepeät mullat hemppo!
Murheellisten rituaalien jälkeen laitoin saunaan tulet. Taputtelin itseäni selkään, kun roihahti laakista niin hienosti. Kunnes havaitsin kiukaan kivien väleistä nousevan savun. Siinä sitten tovin tuijotin ja päätäni raavin, jotta mikä menee pieleen kun peltikin on auki. Tokihan olin kesän ensimmäinen saunoja ja unohtanut piipun päälle asennetun peltilevyn. Sen poistettuani kaikki sujui kuin tanssi.
Sitten kamarin puolelle koluamaan, että missä meidän onget on. Pari 20-vuotiasta hapertunutta bambuvapaa löysin, joten päädyin lainaamaan vaarin virveliä. Mutta koska ranta on aivan umpeen kasvanut, niin heittelemään en ryhtynyt. Ihan omia hermojani säästääkseni. Ei hirvittävästi innostanut sotkeutua leppään juhannusaatoksi. Kohon löysin ja pilkki toimitti koukun virkaa. Kuva! Madot oli eloisia ja heti nappasin ronskin kokoisen särjen. Kuva! Jonka perään tuli lahna. Ja urbaanilta maukulaiselta meni pasmat sekaisin. Taas kamariin koluamaan, tällä kertaa murhavälinettä. Löysinkin pätevän. Kuva! Puukonkin löysin ja perkasin ihan itse herra tietää kuinka pitkään aikaan. Kuva!
Myrsky oli vienyt laiturilta portaat, joten piti soveltaa. Kiertelin ympäri tonttia ja vihdoin tajusin kurkistaa mökin alle. Sieltäpä löysin oikein kätevät viiden metrin a-tikkaat. Alumiinia, ei onneksi painaneet paljoa. Mutta uimaanhan oli päästävä. Kuva! Meressä on jo käyty, en jonkun rappusvajeen takia jätä Päijänteessä käymäti. Jonka jälkeen sauna olikin valmis. Se on äkkilämmin ja erityisen hyvä. Kuva!
Illan vietin täyttämällä iltiksien juhannusristikoita, juomalla sitä ainutta saunakaljaani tuntikaupalla, lukemalla Pekka Töpöhäntiä ja kuuntelemalla Yle Suomea. Johon liittyen on pakko todeta, että Johanna Pakonen on varsin sympaattinen tyyppi. Kuva! Iltapalaksi toki oli lahna. Kuva!
Aamukahvitellessani havaitsin jonkun hemppopariskunnan pesivän ikivanhaa pönttöä keittiön ikkunan takana. Joten pieni luontokuvaaja sisälläni heräsi ja syöksähti kameran hakuun. Hienoja kuvia tuli! Kuten tämä! Ja tämä!
Lähteissäni vielä napsin muutaman yleiskuvan. Metsähän niissä näkyy, ei juuri muuta.
Kiroilin meidän mökkitietä. Kuten aina siellä käydessä. Viisi kilometriä kapeaa kelirikkoa. Maisemathan on paikoin hienot, mutta pirullista siellä on ajaa. Ei lainkaan käynyt kateeksi tätä kaveria ja olin varsin tyytyväinen armaani Veli Hopeisen keinuttavaan jousitukseen. Voi vaan kuvitella miltä tuommoinen rytkytys perssiessä tuntuu. Ainoastaan kerran näin sen nousevan puoliseisovaan asentoon.
Siitä sitten ajaa kurautin mutsin luo, josta lähdettiin jotakuinkin välittömästi mummolaan kahville. Ensin piti kuitenkin seurustella naapurin Hannan kanssa. Kun se kerran itsensä keskelle pihatietä parkkeerasi ja heittäytyi juttusille. Silitettäväksi ei suostunut, huuteli vain kauempaa.
Mummolassa juotiin kahvit ja katkaisin yhden kynnen. Mikä vitutti hieman.
Sieltä palattuamme päätin, että Kaarina oli pesun tarpeessa. Ja pestyäni tulin siihen tulokseen, että vois kai sille vähän vahaakin antaa. Joten Poloisella ABC:lle. Hauskuutin itseäni maailman huonoinpana kuskina taas vieraamman auton ratissa. Meno oli herrasmiesharmaan tasaiseen kyytiin verrattuna hieman arveluttavaa, mutta sain kuitenkin veivattua sen hyvään vauhtiin että ryhti rentoutui. Missä kohden iski tottumus ja käsinojaa hakiessani meinasin valahtaa penkkien väliin. Mutta vahat sain ja Hopea sai oikein bikinivahauksen ja bikini-imuroinnin. Kuva! (Huomenna menen lenkille!) Ja kyllä Polokin tuli imuroitua ja siivottua.
Siitä sitten mutsin kanssa karautettiin Salamanhohtavalla Kärkistensalmelle kuvaamaan siltaa ja sillalta.
Sitten pysähdyttiin Tampereentien varteen katsomaan koneja ja joutsenperhettä. Ja muistelin myrkyllisesti kuinka lähteissäni mietin, että tarvitsenko muuta putkea kuin tuon 50 millisen ja ajattelin että en jaksa kantaa. Paljompa siitä tuolla oli sitten iloa.
Siitä sitten Muuramen jokirantaan katsomaan koskea, jossa oli nuorisojuoppoja emmekä viihtyneet. Joten kiepsahdettiin Muuratsaloon katsomaan mitä siellä olisi. Olihan siellä:
Kotimatkalla pääsin Kinkomaan kulmilla tilastoihin yhdellä puhalluksella. Nollat näytti, koska olen suoraselkäinen ja lainkuuliainen nuori nainen.
Vielä siinä yön hämärtyessä nappasin juhannusruususta parit pakolliset kukkapornot. Vielä hehkuttelin, että näin myöhään ei ole enää niitä rasittavia kärpäsiä ja muita pörriäisiä. Niin, no. Tämän huomasin äsken kuvia pienennellessäni.
Todellinen maastoutumisen mestari.
Nuotiomakkarat paistettiin vielä siinä yöllä ja kaljat juotiin. Tarkoitus oli tradition mukaan käräyttää kulmakarvat ja kaataa kaljapullo. Jota kumpaakaan ei tapahtunut.
Sunnuntaina sain muistutuksen siitä mitä on koittaa leipoa kissataloudessa. Jatkuvaa huutoa ja kieltoa. Rakkaussepeä vitutti ettei se saanut nakerrella raparperia ja nuolla voita kulhosta, joten se meni Wok-pannuun mököttämään. Kuva! Minun pieniä kilttejä enkelikissoja ei yhtään kiinnostanut. Paitsi että ehkä valmis tuotos vähän. Kuva!
Mutta piirakka oli hyvä. Kuva! Myös vierailijoiden mielestä. Kuva! Hieman oli vaan holotna kuistillakin pirullisen tuulen takia.
Kuuden maissa palasin kotiin, istutin lahjaposliinikukan araliani juurelle ja tilasin itselleni uuden tietokoneen rahoilla, joista osa on lahjaa ja osan tienaan lomallani työleirillä.
Ja samaan aikaan toisalla: KLIK!