06/21/2007: "SUB TV - CSI MIAMI"
Internet on menettänyt mielenkiintonsa.
Eikä nyt ole kysymys siitä normaalista leipääntymisefektistä, mikä tulee kun surffii aina samoilla foorumeilla. Niille mä en ole jaksanut kirjoittaa enää pitkään aikaan juuri kahta sanaa pidempiä vastauksia. Ne ihmiset ei enää stimuloi mun aivojani. Mä olen aina käynyt lemmikkiaiheisilla foorumeilla, oli mulla sitten lemmikkiä eli ei, en ole lemmikeistä koskaan lätissyt, vaan aktiivisesti ottanut osaa OT-aiheisiin.
No, tuosta se alkoi. Nyt se on levinnyt niin, etten mä välttämättä käytä nettiä kuin radion kunteluun, vaikka koneet aina joka paikassa päällä onkin. Töissä avaan selaimen vain myydäkseni kespronetillä tai säätääkseni tuotteiden näkyvyyksiä. Tänään tosin kuulin niin mielenkiintoisen juorun, että piti lukea kaksi kertaa Kauppalehden etusivua, mistä ei kuitenkaan juorun todenperäisyys vahvistunut. Mutta muuten mä vietän siellä aikani SAPissa tai sähköpostissa.
Ennen mä istuin kotona kaiken valveillaolo aikani koneen ääressä imemässä informaatiota tai jauhamassa paskaa. Nyt mä en edes lue päivän uutisia. Mä luen töissä Pohjalaisen, jos muistan ja kerkeän. Eipä mulla ole ketään, jonka kanssa puida päivänpolttavia puheenaiheita. Mä koen olevani älyllisesti taantunut. Mä en enää osaa tuottaa muuta tekstiä, kuin duunissa "siivotkaa vittu jälkenne"-lappuja taukotilaan tai "tuote x on tilapäisesti loppu johtuen syystä x"-lappuja osastoille.
Multa puuttuu inspiraatio. Mä olen tylsämielistynyt.
Mä olen oikeasti ollut joskus ihan älykäs.
Mä vaan makaan sohvalla ja tuijotan epätoivoisesti televisiosta yleissivistäviä dokumentteja, enkä muista niistä mitään seuraavana päivänä.
Kuka tuntisi sellaisen lääkäri, joka kirjoittaisi mulle b-vitamiinia pistoksina? Mun aivot tarvitsee ravintoa.